Jaakko voisivat sijoittua. Alueelle oli jo muodostettu katualue ja

 

Jaakko
Ylätalo
Asemakaavan muutos Varkauden
Tuulelantien alueella

Metropolia
Ammattikorkeakoulu
Insinööri
(AMK)
Tutkinto-ohjelman
nimi
Insinöörityö
21.8.2017

We Will Write a Custom Essay Specifically
For You For Only $13.90/page!


order now

Tekijä
Otsikko
 
Sivumäärä
Aika

Jaakko Ylätalo
Asemakaava muutos
Varkauden Tuulelantien alueella
 
xx sivua + x liitettä
21.8.2017

Tutkinto

insinööri (AMK)

Tutkinto-ohjelma

Maanmittaustekniikka

Ammatillinen pääaine

ammatillisen pääaineen
nimi

Ohjaajat
 

tehtävänimike Etunimi
Sukunimi
tehtävänimike Etunimi
Sukunimi

 
 

Avainsanat

 

Author
Title
 
Number
of Pages
Date

First name Last name
Title of the Thesis
 
xx pages + x appendices
21 August 2017

Degree

Bachelor of
Engineering

Degree
Programme

Name of the degree programme

Professional
Major

Name of the professional major

Instructors
 

First name Last name, Title (for example:
Project Manager)
First name Last name, Title (for example:
Principal Lecturer)

 
 

Keywords

 

 

Sisällys

Lyhenteet

1     Johdanto  1

2     Maansuunnittelujärjestelmä-
ja prosessi 2

2.1     Suunnittelutasot 3

2.2     Suunnitteluvaiheet 7

3     Maanomistajakaavoituksen
tunnuspiirteet 8

4     Tapausesimerkkinä
Varkaus  8

4.1     Kaavoituksen kulku Varkaudessa  8

4.2     Kaavahanke Puurtilassa Tuulelan tien alueella  8

5     Suunnittelualueen
lähtökohdat 8

5.1     Sijainti 8

5.2     Alueen yleiskuvaus  8

5.3     Maanomistus  8

5.4     Palvelut 8

5.5     Liikenneyhteydet 8

5.6     Ympäristö  8

5.7     Topografia ja maapohja  8

6     Suunnittelualueen
kaavatilanne  8

6.1     VAT  8

6.2     Maakuntakaava  8

6.3     Yleiskaava  8

6.4     Asemakaava  9

7     Vaihtoehtoiset
kaavaluonnokset ja vaikutusten vertailu  9

7.1     Luonnos 1  9

7.2     Luonnos 2  9

7.3     Luonnos 3  9

7.4     Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten arviointis  9

8     Yhteenveto  9

9     Pääluvun
otsikko  9

9.1     Alaluvun otsikko  9

9.2     Alaluvun otsikko  10

9.2.1    Alaluvun alaotsikko  10

9.2.2    Alaluvun alaotsikko  11

Lähteet 13

Liitteet

Liite 1. Liitteen nimi

Liite 2. Liitteen nimi

 

Lyhenteet

ORM             Object-relational mapping. Oliomallin
mukaisen esityksen kuvaus relaatiomallin mukaiseksi esitykseksi.

TKHJ            Tietokannan
hallintajärjestelmä. Ohjelmisto, jonka avulla hallinnoidaan tietokantoja.

 

1      
Johdanto

Tämä insinöörityö käsittelee asemakaavan muutosta Varkauden
Tuulelantien alueella. Varkaudella oli tarvetta tutkia Tuulelantien uusien
tonttien sijoittelua tarkemmin ja asemakaavan muutos käynnistyi. Kaavoitettava
alue oli osittain yksityisomistuksessa, joka hankaloitti kaavan suunnittelua.
Yksityinen maanomistaja oli esittänyt toiveita omistamansa maan käytölle.

Kaavoitettava alue sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä
Varkauden keskustasta koilliseen. Alue on saaristoisella alueella ja
kaavoitettava alue sijaitsee niemessä. Alue oli luonnontilassa suunnittelun
alkaessa. Kaavoitettavalla alueella oli jo valmiiksi asutusta ja uudet tontit
pyrittiinkin sijoittamaan näitä häiritsemättä.

Lähtökohtana työssä oli lisätä asustusta omakotitalojen
muodossa. Aluetta oli jo alustavasti suunniteltu, miten tulevat tontit voisivat
sijoittua. Alueelle oli jo muodostettu katualue ja muutama tontti. Näitä
käytetään pohjana suunnittelutyössä. Työhön tuli mietittäväksi tulevien
asuintonttien määrä ja sijoittelu sekä erityiskysymyksenä niemenkärjen
kiinteistön käyttötarkoitus.

Työn tavoitteena oli laatia useampia kaavaluonnoksia, jotka
voisivat sopia Tuulelantien niemelle. Kaavoissa tehtiin erilaisia lähtemällä
erilaisista lähtökohdista. Työssä käsitellään myös kaavoituksen suunnittelutasoja,
kaavoitusprosessia ja kaavoituksen lakipohjaa. Lopuksi työssä käsitellään vielä
erilaisten kaavaluonnosten aiheuttamia vaikutuksia vertailemalla näitä
keskenään.

Suunnittelua ohjasi Varkaudesta Kaupungin arkkitehti Satu
Reisko.

 

 

 

2      
Maansuunnittelujärjestelmä- ja prosessi

Suomen maankäytön suunnittelujärjestelmä on rakennettu
hierarkkisesti siten, että ylemmän tason suunnittelu ohjaa aina hierarkian
alemman tason suunnittelua. Suunnittelulla pyritään luomaan hyvä elinympäristö,
niin terveydellisesti, kulttuurillisesti, taloudellisesti kuin myös
sosiaalisesti. Suunnittelussa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita,
jonka tavoitteena on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät sekä
tasapuoliset mahdollisuudet elämään. 1;2;3;4

Kaikkia suunnittelun hierarkkisia tasoja ohjataan
lainsäädännöllä. Keskeisin suunnittelua ohjaava laki on maankäyttö- ja
rakennuslaki (MRL). Maankäyttö- ja rakennuslailla pyritään turvaamaan
asukkaiden osallistumismahdollisuudet, vuorovaikutteisuus ja laatu. Lisäksi
maankäytön- ja rakentamisen asetus (MRA) täydentää suunnittelun lakipohjaa. 2;4

Kuva 1.   
Maansuunnittelujärjestelmän hierarkia

2.1      
Suunnittelutasot

Suomessa ei laadita valtakunnallista kaavaa, mutta
ympäristöministeriö laatii valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT),
jotka ovat hierarkkisesti vielä ylempänä kuin maakuntakaava. Valtakunnalliset
alueidenkäyttötavoitteet hyväksyvät valtioneuvosto. Ympäristöministeriö
kuitenkin laatii alueidenkäyttötavoitteet yhteistyössä muiden ministeriöiden,
viranomaisten ja maakuntaliittojen kanssa. 2; 5

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat asioita,
joilla on laajempi merkitys kuin maakunnallinen. Näitä asioita on esimerkiksi
aluerakenne, liikenne– tai energiaverkko, kulttuuri- ja luonnonperinnölliset
asiat, ekologinen kestävyys, aluerakenteen talous ja merkittävien
ympäristöhaittojen välttäminen. Alueidenkäyttötavoitteissa on myös otettu
huomioon kansainvälisiä sopimuksia. 2; 5

Valtakunnalliset
alueidenkäyttötavoitteet uudistuivat valtioneuvoston päätöksellä 14.12.2017 ja
tulevat voimaan 1.4.2018. Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat:

·               
toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen

·               
tehokas liikennejärjestelmä

·               
terveellinen ja turvallinen elinympäristö

·               
elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä
luonnonvarat

·               
uusiutumiskykyinen energiahuolto. 6

Toimivan yhdyskunnan ja kestävän liikkumisen aluerakenteen
kohdassa edistetään aluerakennetta ja sen liikenneyhteyksiä ja luodaan toimivan
aluerakenteen ympärille mahdollisuudet elinkeinoelämälle ja työpaikoille.
Liikenneyhteyksissä painotetaan vihreää liikkumista. Tehokkaan
liikennejärjestelmän kohdassa hyödynnetään jo olemassa olevat liikenneyhteydet
ja turvataan kansainvälisesti tärkeät liikenneyhteydet. Kolmannessa
tavoitteessa turvataan maanpuolustuksen mahdollisuudet, ehkäistään
terveyshaittoja ja varaudutaan sään aiheuttamiin haasteisiin. Neljännessä
alueidenkäyttötavoitteessa turvataan kulttuuri- ja luonnonperinnölliset
ympäristöt, huolehditaan luonnon monimuotoisuuden säilymisestä, varataan
riittävä määrä virkistyskäyttöön soveltuvia alueita ja pyritään kuormittamaan
luontoa kestävällä tavalla. Viimeisessä tavoitteessa turvataan merkittävät
voimajohtojen ja kaukokaasuputkien linjat sekä varaudutaan uusiutuvien
energiantuotannon tarpeisiin. 6

Maakuntakaavan tarkoituksena on
suunnitella maakunnan sisäistä aluerakennetta ja alueiden käyttöä sivuuttamatta
valtakunnallisia maankäytön vaatimuksia. Kaavaa laadittaessa on otettava
huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakunnan erityistarpeet ja
luonnonsuojelulain määrittämät suojeltavat kohteet. Lisäksi erityistä huomioita
on kiinnitettävä seuraaviin asioihin:

·               
maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja
yhdyskuntarakenteeseen

·               
alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen

·               
ympäristön ja talouden kannalta kestäviin
liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin

·               
vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön

·               
maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin

·               
maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön
vaalimiseen

·               
virkistykseen soveltuvien alueiden
riittävyyteen. 7

Maakuntakaava käsittelee alueita maakuntatasolla ja
maakuntakaavaa ohjaa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Kuntayhtymä eli
kuntien liitto, joka sisältää kaikki maakunnan kunnat, vastaa maakuntakaavan
laatimisesta. Maakuntakaavan suunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma ja
näin käsittää maakunnan kehityssuunnan 20-30 vuoden aikajänteellä. Maakuntaliiton
ylin toimielin hyväksyy maakuntakaavan ja se voidaan laatia myös vaiheittain. MRL
31§; 4

Maakuntakaava sisältää kaavaselostuksen ja kaavakartan.
Kaavakartassa on kerrottualueiden käyttötarkoitukset ja kaavoituksen alue.
Kaavakarttaan on myös liitetty kaavamääräykset, josta käy ilmi mitä rajoituksia
tai määräyksiä kullekin alueelle määrätään. Kaavamääräykset on selitetty
kaavakartan laidassa olevalla seliteosiolla. Kaavaselostus sisältyy myös
maakuntakaavaan. Selostuksessa kerrotaan sanallisesti maakuntakaavan
ratkaisuista, tiedoista ja vaikutuksista. 4

Maakuntakaava toimii ohjeena asemakaavan ja yleiskaavan
laadinnalle ja viranomaisten tulee pyrkiä edistämään maakuntakaavan
toteuttamista kaikella heidän omalla toiminnalla. Maakuntakaavalla voidaan
asettaa rakentamisrajoitus, mikäli kyseisen alueen rakentaminen vaikeuttaa
maakuntakaavan toteuttamista. Lisäksi maakuntakaava oikeuttaa myös maan
lunastukseen. 4

 

Yleiskaavan päämääränä on vastata kunnan kasvu – ja
liikennekysymyksiin, suunnitella kunnan maankäyttöä yleisellä tasolla ja
sovittaa kunnan toiminnot yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Toiminnoilla
tarkoitetaan virkistys- ja asuinalueita, työpaikkoja ja palveluita. Yleiskaavan
laatii kunta, hyväksyy kunnanvaltuusto ja vahvistaa ympäristöministeriö. Kunnan
vastuuna on pitää yleiskaava ajan tasalla. Esitystapana on yleensä kaavakartta,
jossa esitetään alueidenkäyttötarkoitukset sekä aluevaraukset. Kaavakartassa on
kaavamääräykset ja symbolit maakuntakaavan tavoin. Kaavaan liitetään myös
kaavaselostus, jossa kerrotaan yleiskaavan tavoitteet, tiedot ja vaikutusten
arviointi. 8; MRL35-37§; 4

Maankäyttö- ja rakennuslaki
asettaa yleiskaavalle sisältövaatimuksia: “Yleiskaavaa laadittaessa on otettava
huomioon:

·               
1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus
ja ekologinen kestävyys;

·               
2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen
hyväksikäyttö;

·               
3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;

·               
4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti
joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon
tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden
kannalta kestävällä tavalla;

·               
5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja
eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;

·               
6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;

·               
7) ympäristöhaittojen vähentäminen;

·               
8) rakennetun ympäristön, maiseman ja
luonnonarvojen vaaliminen; sekä

·               
9) virkistykseen soveltuvien alueiden
riittävyys.” MRL 39§

Tarpeen tullen yleiskaava voidaan laatia koskemaan vain
osaa kuntaa, jolloin kaavaa kutsutaan osayleiskaavaksi. Yleiskaava voi olla
muodoltaan myös strateginen tai koskea vaikka kahta kuntaa samaan aikaan, jos
kunnat ovat yhdessä päättäneet laatia yhteisen yleiskaavan. Mikäli tarve
vaatii, niin yleiskaava voi olla myös rakentamisen perustana, jolloin se
laaditaan tarpeeksi yksityiskohtaiseksi ohjaamaan rakentamista. On myös
mahdollista, että yleiskaavan alueella tai osa-alueella ole oikeusvaikutuksia.
4; MRL 43-45§

 

 

Asemakaavan tarkoituksena on alueen tai alueiden tarkka ja
yksityiskohtainen järjestely. Tarkoituksena on ohjata alueen rakentamista, eli
kertoa kuinka paljon ja millaista rakentamista alueelle tulee. Lisäksi
kerrotaan mitkä alueet soveltuvat kullekin käyttötarkoitukselle. Alueita
voidaan määrätä esimerkiksi virkistysalueiksi, palvelu- ja asuinkortteleiksi
tai näiden yhdistelmiksi. Alueen sisäistä käyttötarkoitusta voidaan myös
asemakaavalla vielä tarkentaa. Eli asuinkorttelin sisälle voidaan asemakaavalla
osoittaa esimerkiksi alue parkkipaikaksi. MRL50§;9

Maankäyttö- ja rakennuslaki
asettaa yleiskaavalle sisältövaatimuksia:

·               
Maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava
on otettava suunnittelussa huomioon.

·               
Asemakaavalla on turvattava kaava-alueen
elinympäristön turvallisuus, terveys ja viihtyisyys sekä palveluiden ja
liikenteen toimiva yhteensovittaminen alueelle.

·               
Alueen erityisiä arvoja tulee vaalia.

·               
Kaavoitettavan alueen riittävästä virkistysalueiden
määrästä on huolehdittava.

·               
Kaavoituksella ei saa heikentää alueen
elinympäristöä tarpeettomasti.

·               
Maanomistajille ei saa asemakaavasta aiheutua
kohtuutonta haittaa, joka olisi kierrettävissä säilyttäen asemakaavan
tavoitteet.

·               
Yleiskaavan sisältövaatimukset on otettava
huomioon, mikäli asemakaavoitus suoritetaan alueelle, jossa ei ole
oikeusvaikutuksellista yleiskaavaa. MRL54§; 4; 9

Asemakaava koostuu kaavakartasta ja selostuksesta.
Kaavakartassa on esitetty asemakaava-alueen rajat, asemakaava-alueen eri
alueiden rajat sekä rakentamisen määrä ja sijoittelu. Kaavakartassa on myös
asemakaavamääräyksiä, jotka ovat lisänä asemakaavamerkintöihin.
Asemakaavamääräykset ovat sanallisia ohjeita, jotka voivat koskea esimerkiksi
istutuksia, rakennusten materiaaleja tai erilaisten tilojen tarkempaa
sijoittelua. 4 Kaavaselostuksessa kerrotaan sanallisesti kaavan lähtökohdat,
prosessi, kaavan tiedot, muutokset perusteluineen ja arvioidaan asemakaavan
vaikutukset.

Asemakaavan laatii kunta ja kaavan hyväksyy
kunnanvaltuusto. Maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaa kunnan pitämään
asemakaavan ajan tasalla. MRL51-52§ Kunta voi asettaa kaavoitettavalle
alueelle rakentamiskiellon enintään kahdeksaksi vuodeksi. Kaavoitetulle
alueelle ei myöskään saa sijoittaa toimia, jotka häiritsevät asemakaavan
toteuttamista. MRL53&58§

2.2      
Suunnitteluvaiheet

 

3      
Maanomistajakaavoituksen tunnuspiirteet

4      
Tapausesimerkkinä Varkaus

4.1      
Kaavoituksen kulku Varkaudessa

4.2      
Kaavahanke Puurtilassa Tuulelan tien alueella

5      
Suunnittelualueen lähtökohdat

5.1      
Sijainti

5.2      
Alueen yleiskuvaus

5.3      
Maanomistus

5.4      
Palvelut

5.5      
Liikenneyhteydet

5.6      
Ympäristö

5.7      
Topografia ja maapohja

6      
Suunnittelualueen kaavatilanne

6.1      
VAT

6.2      
Maakuntakaava

6.3      
Yleiskaava

6.4      
Asemakaava

7      
Vaihtoehtoiset kaavaluonnokset ja vaikutusten
vertailu

7.1      
Luonnos 1

7.2      
Luonnos 2

7.3      
Luonnos 3

7.4      
Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten arviointia

8      
Yhteenveto

9      
Pääluvun otsikko

 

9.1      
Alaluvun otsikko

Otsikon jälkeen tulee tekstiä tai uusi alaotsikko. Kuvien
alapuolelle ja taulukkojen yläpuolelle tulee numero, seloste ja tarvittaessa
lähdeviite.

Kuva merkitään Kuva-tyylin
mukaiseksi; tämä on tarpeen, jottei kuvan ja sen otsikon väliin voi tulla
sivunvaihtoa. Kuvan selite merkitään Kuvan selite
-tyylin mukaiseksi. Tällöin kuvat numeroituvat automaattisesti.

Kuva 2.   
Metropolian opiskelijoiden lukuvuonna 2009–2010
suorittamat virtuaaliopinnot. Virtuaaliopintojen määrä on ilmaistu
opintopisteinä (op).

Kuvan tai taulukon jälkeen tulee tekstiä ennen uutta kuvaa
tai taulukkoa tai seuraavaa otsikkoa.

9.2      
Alaluvun otsikko

9.2.1    
Alaluvun alaotsikko

Otsikon jälkeen tulee tekstiä tai uusi
alaotsikko.

Taulukko 1.     
Metropolian opiskelijoiden lukuvuonna 2009–2010
suorittamat virtuaaliopinnot. Virtuaaliopintojen määrä on ilmaistu
opintopisteinä (op).

Koulutusala

Suoritusten määrä, op

Kulttuuriala

131

Tekniikan ja liikenteen ala

552

Sosiaali- ja terveysala

175

Liiketalouden ala

52

Ei sidottu koulutusalaan

18

Metropolia yhteensä

928

Kuvan tai taulukon jälkeen tulee tekstiä ennen uutta kuvaa
tai taulukkoa tai seuraavaa otsikkoa.

9.2.2    
Alaluvun alaotsikko

Alaluvun alaotsikon jälkeen tulee tekstiä.

Sitaatti toteutetaan Lainaus-tyylillä. Sitaatin johtolauseen
sisältävässä kappaleessa (välittömästi sitaattia edeltävässä kappaleessa)
käytetään tyyliä Leipäteksti ennen lainausta tai
luetelmaa, jotta sitaatin ja johtolauseen väliin jää lyhyempi kappaleväli.

Usean rivin pituinen suora lainaus kirjoitetaan kirjainkoolla
10. Tekstissä käytetään riviväliä 1, ja teksti sisennetään. Suorassa lainauksessa
käytetään mallipohjan Lainaus-tyyliä.
Lainaukseen merkitään lähdeviite.

Teksti jatkuu sisennyksen jälkeen vasemmasta reunasta
leipätekstityylillä.

Tekstissä oleva luetelma
toteutetaan Luetelma-tyylillä. Luetelmaa
edeltävässä kappaleessa käytetään Leipäteksti ennen
lainausta tai luetelmaa -tyyliä.

·               
Tämä on luetelman ensimmäinen kohta.

·               
Toinen luetelman kohta sisältää tässä pitkän
tekstin, joka ulottuu monelle riville. Vasen reuna tasautuu automaattisesti.

·               
Tämä on luetelman kolmas kohta.

·               
Luetelman neljäs kohta on tässä.

Luetelman osat kirjoitetaan isolla kirjaimella ja jokaisen
jälkeen pannaan piste, kun luetelma koostuu kokonaisista lauseista.

Luetelman osat alkavat pienellä
kirjaimella ja viimeisen osan perään tulee piste, kun osat eivät ole lauseita.
Insinöörityö koostuu

·               
sanoista

·               
lauseista

·               
virkkeistä

·               
kappaleista

·               
luvuista.

Teksti jatkuu luetelman jälkeen vasemmasta reunasta Leipäteksti-tyylillä.

Insinöörityöhön voidaan liittää omalla rivillään
esitettyjä, numeroituja kaavoja:

                                          

                                                              (1)

Lisää
uusi kaava valitsemalla Lisää/Pikaosat/Kaava kaavatoiminnolla. Jos haluat
käyttää kaavatoiminnon sijasta vanhaa kaavaeditoria, valitse
Lisää/Pikaosat/Kaava (MS Kaava 3.0 -objektina).

Alla
on esimerkki ohjelmakoodista insinöörityössä. Koodirivit merkitään Koodirivi-tyylisiksi, ja sisennykset
toteutetaan sarkainnäppäimellä.

def inventory():

     cur
= db.cursor()

     sql
= “SELECT Description FROM OBJECT WHERE Location=’PLAYER'”

     cur.execute(sql)

     if
cur.rowcount>=1:

           print(“You
carry the following items:”)

           for
row in cur.fetchall() :

                print
(” – ” + row0)

     else:

           print(“You
don’t carry anything.”)

     return

Esimerkkikoodi 1.     
Python-aliohjelma, joka tulostaa pelihahmon hallussa
olevien esineiden tiedot. Rakennettu SQL-lause suoritetaan tietokanta-ajurin
metodia kutsumalla.

 

Lähteet

Lähdetieto Lähdetieto Lähdetieto Lähdetieto Lähdetieto Lähdetieto
Lähdetieto Lähdetieto Lähdetieto. (Käytetään tyyliä Lähde).

Lähdetieto Lähdetieto Lähdetieto Lähdetieto Lähdetieto Lähdetieto
Lähdetieto Lähdetieto Lähdetieto

1         
Maankäytön suunnittelujärjestelmä. 2017.
Verkkodokumentti. Ympäristöministeriö. Luettu 1.1.2018

2         
Maankäyttö- ja rakennuslaki. 1999. Laki. Finlex.
Luettu 1.1.2018.
(MRL 1§)

3         
Mikä on kestävä kehitys. 2017. Verkkodokumentti.
Ympäristöministeriö.
Luettu 1.1.2018

4         
Jalkanen, R., Kajaste, T., Kauppinen, T.,
Pakkala, P. & Rosengren, C. 2017. Kaupunkisuunnittelu ja asuminen.
Rakennustieto Oy. (s. 67-72)

5         
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. 2017.
Verkkodokumentti. Ympäristöministeriö.
Luettu 2.1.2018>

6         
Valtioneuvoston päätös. 2017. Verkkodokumentti.
Valtioneuvosto.
Luettu 2.1.2018

7         
Maakuntakaavoitus. 2017. Verkkodokumentti.
Ympäristöministeriö.
Luettu 3.1.2018>

8         
Yleiskaavoitus. 2017. Verkkodokumentti.
Ympäristöministeriö.
Luettu 7.1.2018>

9         
Asemakaavoitus. 2017. Verkkodokumentti.
Ympäristöministeriö.
Luettu 7.1.2018>

10       
 

(Käytä jompaakumpaa yllä olevista lähteiden
luettelointitavoista.)

 

Liitteen otsikko

Tähän kirjoitetaan liitteen sisältö. Alla on ohje
liitteiden poistamiseksi ja lisäämiseksi siten, että ylätunnisteet säilyvät
oikeanlaisina.

Ohje tarpeettoman liitteen poistamiseksi:

1.    Valitse
ensin kokonaisuudessaan liitteenä oleva sivu ja poista sen sisältö
Delete-näppäimellä.

2.    Kun
olet tyhjentämäsi liitesivun alussa (ks. kuva), kaksoisnapauta tyhjän
liitesivun ylätunnistetta ja paina valintanauhan painiketta Link to Previous.
Ruudulle ilmestyy seuraava dialogi-ikkuna:

 

Vastaa Yes.

3.    Kytke
Home-valikon valintanauhasta piilomerkit näkyviin, jos ne eivät ole näkyvissä:

.

4.    Käy
poistamassa tarpeetonta liitettä edeltävä osan vaihto (ks. kuva alla).

Ohje uuden liitteen
lisäämiseksi:

1.    Siirrä
kohdistin viimeisen olemassa olevan liitesivun loppuun.

2.    Valitse
Sivun asettelu ja valintanauhasta Vaihdot / Osanvaihdot ? Seuraava sivu. Näin loppuun
tulostuu uusi liite, mutta sen ylätunnisteessa oleva numero ei ole oikea.

3.    Kaksoisnapauta
uuden liitesivun ylätunnistetta, jossa on väärä liitteen numero. Jos
valintanauhassa näkyy nyt valittuna vaihtoehto “Linkitä edelliseen”, paina
kyseistä painiketta siten, että vaihtoehto ei enää ole valittuna.

4.    Korjaa
liitteen numero oikeaksi.

Huomaa, että liitteet on päivitettävä sisällysluetteloon manuaalisesti.